Buenos Aires - Etelä-Amerikan Pariisi(ko?)

Eilen illalla siis saavuin, joten vasta yksi päivä Argentiinan pääkaupungissa takana. Vain kolme yötä olen suunnitellut täällä viettäväni, sillä maan korkeat hinnat kovasti houkuttelevat äkkiä poistumaan rajan yli pohjoiseen halvempiin maisemiin, joten aika tehokkaasti yritin käyttää jo ekan päiväni.

Tankkasin aamulla tuhdisti ilmaisella aamupalalla ja pöllin banaaneja laukkuun päivän varalle. Hostelli tarjosi myös ilmaisen kävelykierroksen, ja Santiagon erinomaisen vastaavan innostamana päätin osallistua. Aluksi katsottiin videota kaupungin historiasta (olo oli kuin lukion historian tunneilla) ja meidän opastyttö sen jälkeen selitti ja tarkensi vielä videon asioita. Lähinnä käsiteltiin argentiinalaisten alkuperää (n. 86 prosenttia eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläisiä, erityisesti italialaisten), nykyistä poliittista tilannetta (hallitus laski juuri äänestysiän kuuteentoista), peronismia, hallitsija Juan Perónia ja erityisesti hänen vaimoaan, lähes pyhimyksenä pidettyä poliittisesti vaikutusvaltaista Eva "Evita" Perónia sekä Plaza de Mayolla marssineita kiertäviä huivipäisiä "äitejä" esittämässä kantansa 70-luvulla "kadonneista" lapsistaan (tästä aiheesta voi lukea lisää vaikkapa täältä tai täältä)

Sitten lähdettiin kävelemään, katseltiin Government Housea, yhtä patsasta ja saavuttiin Plaza de Mayolle, jossa kerrottiin, että loppukierros maksaisi 75 pesoa (11,20e). Ai että ilmainen kierros, justiinsa. Koska olen jonkin verran budjetista jäljessä, päätin jättää väliin. Nyt köyhäillään!

Plaza de Mayo

Plaza de Mayo ja pulumies

Sen sijaan kartta toisessa kädessä ja Lonely Planet toisessa lähdin tekemään omaa kävelykierrostani. Suuntasin metrolla kohti Recoleta-kaupunginosaa, La Recoletan hautausmaata kohti, josta olen kuullut monesta suusta kehuja. Enkä turhaan.

Olipahan nimittäin melkoisen vaikuttava "hautausmaa." Muurien sisältä paljastuikin satoja toinen toistaan hienompia hautarakennuksia ja mauseleumeja koristeineen, joihin on haudattu Argentiinan arvostetuimpia poliitikkoja, johtajia, kirjailijoita ja muita merkittäviä henkilöitä. Kuuluisin hauta lienee Evitan hauta, jota itsekin etsin aikani. Ei tästä sen enempää, antaa kuvien puhua puolestaan.

Evitan hauta. Evita muuten kuoli kohtusyöpään vain 33-vuotiaana ja alunperin haudattiin Milanoon, josta myöhemmin vasta Espanjan kautta kuljetettiin takaisin Buenos Airesiin.

Haluisko joskus joku rakentaa mulleki tämmösen?

Evitan (ja koko suvun) hauta, joka oli vähän pettymys muiden tosi upeiden rakennelmien rinnalla. Odotin kieltämättä jotain mahtipontisempaa.

Tää kivikasa oli ehkä mun lemppari

Tämän kävelyn jälkeen painelin takaisin metroasemalle ja tällä kertaa huristelin Palermon asemalle. Kartasta bongasin, että siellä olisi pooloareena ja laukkarata. Ajattelin, että siellä tuskin mitään on meneillään, mutta mun sisäinen heppatyttö halusi edes nähdä kerran elämässään ihan oikean laukkaradan, koska laukkahevoset on jostain syystä aina vähän kiehtonut mua. Pooloareena nyt oli mitä mä odotinkin ja kaltereiden takaa sitä vähän tiirailin. Ehkä valtavampi tosin mitä odotin. Kun kävelin laukkarataa kohti, joka oli ihan vieressä itseasiassa, mua odottikin yllätys. Saavuin keskellä laukkakisoja! Jestas mikä tuuri! Mun sisäinen heppatyttö hihkui riemusta. Vau!

Ihan nauratti, kun nähdessäni ekan hevosen laukkaavan radalla mulla kihosi kyyneleet silmiin. Ai että onko ikävä hevosen selkään?!? Reaktio oli kyllä outo, olenhan mä reissun aikana hevosia nähnyt! Mutta en ole nähnyt ketään ratsastamassa niillä, ehkä se sitten oli se...

Pari tuntia istuin katsomassa ja tunnelma katsomossa oli loistava aina hevosten lähestyessä maalilinjaa. Kaikki nousivat seisomaan kannustamaan omaa suosikkiaan. Veikkausluukuilla oli pitkät jonot ihmisten veikatessa suosikkiensa puolesta. Voi juku, kyllä oli hienon näköistä. Oon aina toivonut näkeväni ihan oikean laukkakisan, Suomessa kun niitä ei ole, ja nyt sen näin, ihan vahingossa. Vaikka kyseessä taisikin olla vain arkinen, jokaviikkoinen kisa superarvostetun cup-osakilpailun sijaan, se on mulle ihan yksi ja sama. Vau.

Kyllä sitä vaan voi reissun kohokohtia saada ihan ilmaiseksikin ;)

Hevosten esittelykierros oli aina ennen lähtöä, jotta veikkaajat tietävät mitä veikata

Olin jo lähdössä, kun näin esittelykierroksessa kulkevan tosi makeen orin. Se sätkyi ja oli hankala minkä ehti, mutta voi luoja se oli upea. Painoin tuntomerkit ja numeron mieleen: jockeylla sininen paita, hevosella keltaiset suitset ja turpapehmuste, numero 8... Halusin nähdä sen lähdön ja kuinka ollakaan, arvatkaas kuka voitti:

Numero kahdeksaaaaaaan!

No eikö muka oo hieno? Sen lämmittelylaukkoja katsellessa en voinut miettiä miten tuo ori mahtaisi hypätä. Sillä ois niin makee laukka, rakenne ja asenne kenttään myös ;)

Ja vei pelin muuten aika ylivoimaisesti

Iltakuuden maissa sitten huristelin metrolla takaisin hostellin suuntaan. Jalat oli ihan murskana. Käveltyä tuli paljon, sillä metroasemat olivat aika kaukana mun kohteista tänään. Illalla kävin syömässä mun ilmaisillallisen, jonka hostelli tarjoaa lähibaarissa ma-ke-iltaisin. Ennen kuutta pitää vain ilmoittautua listaan ja ottaa kuponki tiskiltä, jolla saa yhden juoman ostettuaan ilmaisen illallisen. Lisäksi meillä kaikilla täällä on rannekkeet, joilla saa 20% alennuksen kaikista juomista siellä, joten lopulta yhden oluen hinnalla (1,5e) sain koko illallisen. Ei paha. Kasa pastaahan se vain oli, mutta kyllä silläkin mahan saa täyteen. Enköhän hyödynnä tuon huomeniltanakin.

Buenos Airesin metro on kiva, koska yksi kyyti maksaa vain 2,50 pesoa (30 senttiä)

Argentiina on ollut mulle ennakkokäsityksissä lähinnä tangoa, karjapaimen-gauchoja, naudanpihvejä, pampaa, jalkapalloa ja pooloa. Yhden päivän perusteella olen edelleen aika samaa mieltä, itseasiassa. Olen joskus kuullut myös väitteen, että Argentiinassa ovat maailman kauneimmat ihmiset, mutta tähän en kyllä vielä ehkä yhdy. Buenos Airesia kutsutaan myös Etelä-Amerikan Pariisiksi arkkitehtuurinsa ja ilmapiirinsä vuoksi, mutta tätä en kyllä tajua yhtään. Onhan Chilessäkin eurooppalaistyylisiä rakennuksia? Ja ilmapiiri on ainakin kaikkea muuta kuin pariisilainen. Jos tää aukeis mulle lisää huomenna, saa nähdä.

Huomenna meinasin vaellella päämäärättömästi parissa lähiössä, tangokeskus San Telmossa ja italialaissiirtolaisten La Bocassa, ehkä istua alas ja juoda kupposen kahvia jossain ja katsella elämää kaduilla. Luvassa myös bussilipun metsästystä, koska tarkoitus olisi keskiviikkona päästä jatkamaan pohjois-Argentiinaan ja sitä kautta jotenkin joku päivä rajan yli Bolivian puolelle. Huomaatteko miten aukoton suunnitelma mulla taas on! ;)